Vasemmiston ja oikeiston välinen kamppailu päättyi niukkaan keskustavasemmiston voittoon. Se ennakoi vaikeita hallitusneuvotteluja niin valtakunnan tasolla kuin kunnissa ja aluehallinnossa.

– Kyse ei ole pelkästään puolueen listan hyväksymisestä. Äänestäjä voi merkitä rastin tietyn ehdokkaan kohdalle. Jos ehdokas saa vähintään viisi prosenttia puolueen äänistä, hän nousee valituksi listan kärkeen.

– Esimerkiksi Gävleborgin läänissä sosialidemokraatti saanevat noin 34 000 ääntä. Näin 1 700 rastia jonkun ehdokkaan nimen kohdalla nostaa hänet listan ykköseksi, ja hän tulee valituksi. Tosin näin tapahtuu harvoin. Gävleborgissa kuitenkin vuoden 2018 eduskuntavaaleissa näin tapahtui., kertoo Gävleborgin sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Thomas Fridh.

Ruotsalaisille järjestelmä on tuttu ja selkeä. Äänestäjä valitsee eri vaaleissa eriväriset äänestysliput, minkä ansiosta virheitä tapahtuu vain harvoin.

Sosialidemokraattien vaalikampanjassa näkyi edelleen perinteinen ruohonjuuritason työ, vaalitupa torilla ja vaalitilaisuudet. Lisäksi puolueen aktiivit kiersivät tapaamassa äänestäjiä kasvokkain ja koputtivat vaalien alla koko maassa yli 1,3 miljoonalle ovelle.

VALTIOPÄIVÄVAALEISSA sosialidemokraattien johtama keskustavasemmistolainen oppositio voitti niukasti pääministeri Ulf Kristerssonin johtaman oikeistoblokin. Keskustavasemmisto sai 176 paikkaa 349 -paikkaiseen valtiopäiville, oikeistoblokki 173.

Sosialidemokraatit säilyttivät asemansa Ruotsin suurimpana puolueena, mikä avaa puheenjohtaja Magdalena Anderssonille mahdollisuuden palata pääministeriksi. Hallituksen muodostaminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä puolueiden väliset näkemyserot tekevät neuvotteluista vaikeita.

Vaalien suurin häviäjä oli Ruotsidemokraatit, joiden kannatus putosi 17,6 prosenttiin ja laski noin kolme prosenttiyksikköä edellisvaaleista. On mielenkiintoista nähdä, millaisen sisäisen riidan vaalitappio aiheuttaa Ruotsindemokraateissa, Sillä saattaa olla vaikutusta mm. puoluetta 20 vuotta johtaneen Jimmy Åkessonin semaan.

Satakunnan sosialidemokraattien ystävyysalueella Gävleborgin läänissä sosialidemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena sekä valtiopäivä- että aluevaaleissa.

Valtiopäivävaaleissa puolueen kannatus kuitenkin laski 32,49 prosenttiin, mikä merkitsi yhden edustajapaikan menetystä. Aiemman neljän kansanedustajan sijasta Gävleborgia edustaa jatkossa kolme sosialidemokraattia.

Ruotsidemokraatit nousivat läänin toiseksi suurimmaksi puolueeksi 21,73 prosentin kannatuksella, vaikka suosio hiipui puolue sai kaksi paikkaa. Maltillinen kokoomus puolestaan vahvisti asemiaan ja kasvatti kannatustaan 18,49 prosenttiin, mutta paikkamäärä pysyi kahtena.

Vasemmistopuolue, Keskustapuolue ja Kristillisdemokraatit saivat kukin edellisten vaalien tapaan yhden paikan. Uutena puolueena Liberaalit saivat yhden edustajan valtiopäiville.

GÄVLEBORGIN aluevaaleissa sosialidemokraatit säilyttivät ykköspaikkansa 30,8 prosentin kannatuksella ja 25 valtuustopaikalla. Puolue menetti hieman kannatustaan, mutta säilyi selvästi suurimpana voimana.

Ruotsidemokraatit nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 19,6 prosentin osuudella ja 16 paikalla. Kokoomus seurasi heti perässä 18,4 prosentin kannatuksella ja 15 paikalla. Aluevaalien suurimpia voittajia olivat liberaalit ja ympäristöpuolue, jotka kasvattivat valtuustoryhmiään selvästi.

Sen sijaan pitkään aluepolitiikassa vaikuttanut Sjukvårdspartiet Gävleborg putosi kokonaan aluevaltuustosta.

Tulos on merkittävä, sillä aluevaltuusto vastaa muun muassa terveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja osasta joukkoliikennettä. Vaalikampanjan keskiössä olivatkin lähipalvelut, terveyskeskusten toiminta ja alueen talous.

Tasainen blokkijako tietää vaikeita neuvotteluja. Gävleborgin tulos heijastaa koko Ruotsin poliittista tilannetta. Äänestäjät ovat jakautuneet lähes tasan vasemmiston ja oikeiston välille.

Siksi tulevalla vaalikaudella ratkaisujen tekeminen edellyttää puolueilta aiempaa enemmän yhteistyötä, kompromisseja ja kykyä rakentaa enemmistöjä yli perinteisten blokkirajojen. Hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeita niin koko maassa, alueilla kuin kunnissakin.

GÄVLEN kaupungissa sosialidemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena jo yli 50 vuotta jatkuneen perinteen mukaisesti. Puolue sai 31,5 prosenttia äänistä, vaikka kannatus laski hieman edellisvaaleista.

Keskustavasemmistolainen enemmistö näyttää säilyvän kaupunginvaltuustossa lähes ennallaan. Oikeistopuolueet vahvistivat asemiaan, mutta eivät riittävästi muuttaakseen kaupungin poliittisia voimasuhteita.

Naapurissa Sandvikenissä tilanne on toinen. Alustavien tulosten mukaan maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsidemokraatit saavuttavat yhdessä niukan enemmistön kunnanvaltuustossa. Tämä avaa mahdollisuuden vallanvaihdolle kunnassa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.

Kirjoitus perustuu Ruotsin vaalien seuraamiseen Gävlessä 11. -14.9. Ruotsin vaalitulos vahvistettaneen sunnuntaina 20.9. Tulostiedot perustuvat valmistuneeseen, mutta vahvistamattomaan laskentaan.